Kuntaliitos kyllä 14, ei 13

Siuntio on pahasti jakautunut mutta päätös on tehty. Mediassa ei kuitenkaan yksikään väline ole vielä tavoittanut tosiasiallista asetelmaa. Äänekkäät hallitsevat.

Aloitetaan kuntademokratiasta. Kunnanvaltuuston piti ottaa kantaa neuvoteltuun liitossopimukseen.

Koska asia on erittäin tärkeä, sosialidemokraattien mielestä (kirjoitan nyt yhdistyksemme puheenjohtajana mutta en ole valtuutettu) oli kuntaäänestyksen järjestäminen ilman muuta selvä asia. Edellisellä valtuustokaudella aloitteestamme järjestettiin jo kuntalaiskysely kun oli tullut selväksi omien (selvittäjä oli silloinen kunnanjohtaja Henrik Sandström ja kunnanhallitus kaikkine poliittisine ryhmineen) selvitystemme perusteella, että itsenäisenä kuntana olemassaoloamme heiluttaa täysin ennalta-arvaamattomat ja satunnaiset tekijät.

Kuntaäänestyksen jälkeen todella näytti siltä, ettei liitosta tule. Itsenäisyyden puolesta oli tullut vahva neuvo. Mutta ennen kuin painomuste kuntaäänestyksen uutisoinnissa oli kuivunut, alkoi puhe kuntaliitoksen puolesta mutta tällä kertaa Kirkkonummelle. Puhetta johti Siuntion valtuuston suurin ryhmittymä RKP.

Neuvo jatkaa itsenäisenä osoittautui poliittisesti tyhjäksi.Sillä ei ollutkaan kannatusta valtuustossa.

Ilman muuta meitä sosialidemokraatteja voi syyttää kuntaäänestyksen neuvon ylikävelemisestä eikä ratkaisu olla neuvotellun sopimuksen kannalla ollut helppo. Olemme kuitenkin "hyvässä" seurassa. Myös ne, jotka ajavat kuntaliitosta tai osaliitoksia muihin suuntiin ovat kävelleet kuntaneuvon yli. Kun varas huutaa muita varkaaksi, voi esiintyä hetken aikaa demokratian puolestapuhujana. Meidän arvioinnissa oli vahvana mukana demokratia mutta myös yhteiskunnallisen tasa-arvo. Ja miksi? Siksi, että kumpikin tarvitsevat toisiaan, ne ovat kolikon kumpiakin puolia.

Kuntademokratian periaatteiden mukaan valtuutettumme tekivät ratkaisun, joka perustui valmisteltuun ja neuvoteltuun ratkaisuun, joka kuntaministeri Virkkusen mukaan on valtiovallan linjausten mukainen ja tulee myös hyväksytyksi. Valtuutetuilla on vastuu tehdä sellaisia päätöksiä, joista he tietävät mitä ne tarkoittavat ja mistä he voivat ottaa selvää.

Ruumisarkku Siuntion paikannimen suhteen on silti kaikissa vaihtoehdoissa tarpeeton. Siuntion kirkko on paikallaan ja paikannimet eivät muutu kuntarajojen mukaan.

Siuntio on selvittänyt myös muut vaihtoehdot. Vain Lohjan kanssa oli mahdollista neuvotella liitoksesta. HBL uutisoi, että Kirkkonummella olisikin enemmistö Siuntion kanssa tehtävän liitoksen kannalta. Väite on perätön. Kirkkonummen valtuusto äänesti 2010 ettei edes selvitystä tehdä. Pahin vaihtoehto olisi Siuntion pilkkominen, joka kaventaisi asukaspohjan ja veisi todennäköisesti tärkeitä lähipalveluita osaliitosten keskuksiin.

***

Sosialidemokraattien kannalta tärkeitä linjauksia oli, että haluamme vahvan kaksikielisen kunnan, jossa kuntalaiset saavat palvelunsa omalla äidinkielellään. Samoin, että haluamme turvata kuntalaisten kannalta tärkeät lähipalvelut ja niiden kehittämisen kuten myös asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamisen. Halusimme myös Länsi-Uudellemaalle elinvoimaisen kunnan, joka on hyvä työnantaja.

RKP:n edustajat, esimerkiksi Siuntion valtuuston puheejohtaja, syyttää meitä kielipolitikoinnista ja että olisimme jotenkin ruotsinkielen aseman vaarantamiseksi olleet Lohjan kannalla. Me emme ole koskaan käyneet kielisotaa emmekä sitä aio tehdä vastaisuudessakaan. Arvostamme kaksikielisyyttä ja teemme kaikkemme sen puolesta. Kannattajamme ovat sekä suomen- että ruotsinkielisiä samoin kuin jäsenemme. Ruotsinkieliset tarvitsevat meitä suomenkielisiä, jotka arvostamme kaksikielisiä yhteisöjämme ja kunnioitamme toistemme kielellisiä oikeuksia. Ei meistä pidä tehdä mörköä kun peikko on jossain muualla.

***

Sivistyksen merkki on myös se millaisista asioista käydään julkista keskustelua ja millaisia argumentteja keskustelussa tuodaan esille - ja miten kohdellaan kanssaihmisiä. Emme halveksi ketään emmekä mene henkilökohtaisuuksiin. Joittenkin muitten ryhmien valtuutettujen puheenvuorot aiheuttavat kollektiivista häpeää keskuudessamme.

Yleisötilaisuuksissa samat ihmiset ovat olleet äänessä, samojen valtuutettujen näkemyksiä toistetaan lehdissä. Olkoon niin, mutta se ei tarkoita, etteikö olisi muitakin näkemyksiä ja etteikö ne olisi harkittuja, vastuullisia ja kuntalaisten parasta hakevia.

10.11.2011. 12:13

Euron kriisi on kaikkien vastuulla mutta finanssikapitalismin vika

Ei tarvitse kuin katsoa grafiikkaa pääomapaosta Kreikassa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa tai Irlannissa. Se on karmea kuva.

Selitykseksi tarjotaan maitten holtitonta menoa. Ja kyllä me olemme noille filunkipelaajille vihaisia ja puolustamme ryhdikkäästi suomalaisia veronmaksajia!

Selitys on väärä. Finanssikapitalismi toistaa samaa kuviota mutta siitä emme puhu. Papandreun kuva on helpompi painaa lehden etusivulle kuin kirjoittaa juttu todellisesta rahasta ja poistu-pelistä.

***

Euroalue synnytettiin yhteisen valuutan hyötyjen vuoksi, joista keskeinen oli yhteinen vastuu. Näin myös Suomessa, keskeinen argumentti oli: pienenä valuutta-alueena emme enää joudu spekulanttien armoille samalla tavalla kun olemme osana euroaluetta.

Yhteinen solidaarisuus ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että valtiot alkaisivat tukea toinen toistaan (vrt bail-out). Mutta sitä se tarkoitti, että yhteinen rahapolitiikka tukee euroaluetta etelää ja pohjoista myöten ja että yhteisen talouspolitiikan reunaehdot antavat tähän (lähentymiskriteerit) rahapolitiikalle tämän mahdollisuuden.

Oma ongelmansa on se, että lähentymiskriteereitä on syynätty tarkkaan mutta kun euroalueessa jo ollaan, ei enää niin tarkkaan. Eikä tarvitsekaan olla kaavamainen mutta muutakaan johtopäätöstä ei voi tehdä kuin että vastuu löysäilystä on kaikkien.

Sitten on euroalueen ympäristö, röyhkeän ahneeksi käynyt finanssikapitalismi. Valtioiden velkaantuminen ei ole tapahtunut siksi, että kansalaiset olisivat saaneet parempia palveluja tai suurempia tulonsiirtoja. Velkaantuminen on tapahtunut siksi, että pankkien luottoriskit realisoituivat ja rahoitusjärjestelmän toimintakyky piti turvata. Ongelmia siitäkin olisi tullut, jos tuotannon, kaupan ja myös julkisen sektorin toimintakyky olisi jäätynyt rahoitusjärjestelmän romahtamiseen.

***

Nyt kaikki sylkevät Papandreun tai Berlusconin perään. Kohde on taas väärä: maailmaa pyörittävät mahtavat rahoituslaitokset (niitä on kaikkiaan 147), joiden menoa finanssikriisi ei ole haitannut mitenkään (lukuunottamatta Lehmann brothersia, jota ei sen itsensä hämmästykseksikään pelastettu.)

"Holtittoman" menon mailta vaaditaan nyt säästöjä. Ihmisisllä ei ole työtä, ei rahaa jokapäiväiseen elämiseen, sairaat ja eläkkeellä olevat joutuvat tyhjän päälle, kouluja suljetaan.. Ei näin synny velanmaksukykyä, näin syntyy yhä syvenevä ahdinko.

Olli Rehn on ihan fiksu kaveri mutta ei hänestä ole Euroopan hallitsijaksi. Nyt EU on ottanut vastuun Kreikan hallitsemisesta, kohta Italian ja perässä tulee muita.

***

Euroalueen hajoaminen on hyvin mahdollista mutta se ei tule pelastamaan ahdinkoon jo joutuneita ja seuraavaksi joutuvia kansantalouksia. Finanssikapitalismille tulee entistä helpommaksi ryövätä pikku-valuutta-alueita.

Finanssikapitalismi on suitsittava. Mutta nyt tulevat poliittiset erot merkittäviksi: oikeistolaiset eivät sitä halua eikä vasemmistolaiset siihen pysty.

Toivo on siinä, että taloustieteilijöitten joukossa on  2000-luvun Keynes. Huonolta näyttää sekin mutta siinä on elettävä.

09.11.2011. 10:55

Ydin-lehti 4/2010- rikkaat edustajat

Artikkelini: Pelissä hyvinvointivaltion tulevaisuus Ydin 4/2010

katkelma, jonka nyt myös Yle uutisoi

Eduskunta on otos rikkaiden Suomesta

Eniten ehdokkaat poikkeavat äänestäjäkunnasta tulojen perusteella. Äänioikeutettujen keskitulot olivat 21 000 euroa vuonna 2007. Kokoomuksen ehdokkaiden keskitulot olivat kolminkertaiset äänioikeutettuihin nähden, noin 70 000 euroa. RKP:n ehdokkaiden keskimääräiset tulot olivat 65 000, Suomen Keskustan 52 000 ja SDP:n ehdokkaiden 47 000 euroa. Vihreiden ehdokkaiden keskitulot olivat alimmat eli 29 000 euroa.

Hyvätuloiset tulivat myös valituiksi. Valittujen keskimääräiset tulot olivat 90 500 euroa. Ne olivat yli nelinkertaiset äänioikeutettuihin verrattuna.

Pienituloisia on eniten Vihreillä, Vasemmistoliitolla, Kristillisdemokraateilla sekä ryhmällä muut, joihin kuuluivat myös Perussuomalaiset. Pienten puolueiden tulorakenne muistuttaa selvästi enemmän äänestäjäkunnan keskimääräistä tulorakennetta kuin suurten puolueiden.

Onko siis ihme, jos poliittiset päättäjät samaistuvat tosirikkaiden huoleen siitä, onko meillä varaa hyvinvointivaltioon?

http://yle.fi/uutiset/teemat/verot/2011/11/jungner_juhli_kike_kituutti_-_uusien_kansanedustajien_vanhoissa_tuloissa_jattierot_2995304.html

02.11.2011. 18:50

Nolo Pressiklubi

Kuulun niihin suomalaisiin marisijoihin, joitten mielestä televisiosta ei tule enää juuri mitään katsomisen arvoista, mukaanlukien Ylen tarjonta. Teemakin menee joskus överiksi. Hitler edestä ja takaa alkaa jo kyllästyttää.

Siksipä katselen nykyään elokuvia, AlJazeeraa, BBC:n uutiskanavaa (jolta tulee tosi mielenkiintoisia keskusteluja kuten Hard Talk) ja joitakin ajankohtaisohjelmia. Tunnustan katsoneeni myös eräitä sisustusohjelmia kuten Sarahin talo ja SVT:n hauskoja musiikkivisailuja.

Perjantai on aivan piinaa ohjelmatarjonnan suhteen.Pressiklubikin oli viimeksi aivan käsittämättömän surkea. Ruben Stiller oli kutsunut Anu Kantolan, Tapani Ruokasen ja Jussi Lähteen studioon keskustelemaan sekä Vanhasen että Ahtisaaren kirjoista. Anu Kantola-parka joutui tahtomattaan oudoksi statistiksi oudoissa puheissa.

Ruokasen ja Lähteen mielestä kansa ei ollut valinnut Matti Vanhasta pääministeriksi ja hän oli siksi sattumapääministeri.

Haloo, ei meillä valita eduskuntavaaleissa pääministeriä, vaan 200 kansanedustajaa. Matti Vanhanen tuli valituksi eduskuntaan.

Puolueen puheenjohtajat julistautuvat tosin pääministeriehdokkaiksi ja puolueet yrittävät lanseerata vaaleja henkilöitymisen vuoksi pääministerivaaleina. Mutta kyllä poliittiset puolueet ovat täysin vapaita valitsemaan kenen tahansa pääministeriksi, jolla on eduskunnan luottamus takanaan.

Ruokasen ja Lähteen mielestä Anneli Jäätteenmäen ryvettymisen jälkeen Vanhanen valittiin perhearvojen vuoksi pääministeriksi. Kun hän sittemmin erosi ja hänellä oli useita naisystäviä, hänen yksityisyyttään voitiin loukata kun hän ei ollutkaan perhearvojen mittainen.

Haloo, Jäätteenmäki joutui eroamaan koska ei puhunut eduskunnalle totta. Luottamuksen romahtamisen saattoi kuulla salissa. Matti Vanhanen valittiin pääministeriksi lennosta siksi, että häneen luotettiin henkilönä - ja jos nyt sallitaan henkilökohtainen mielipide - kuten myös hänen osaamiseensa. Matti Vanhanen ei totisesti ollut mikään mitätön keskustavaikuttaja.

Minulla on toisenlainen käsitys kuin Pressiklubin keskustelijoilla siitä miksi Matti Vanhasen naissuhteista tuli niin kiinnostavia kuin tuli. Tämä ei suinkaan johtunut siitä, että hän asui Nurmijärvellä omakotitalossa perheensä kanssa ja että kovin tavanomainen asia tapahtui: avioero. Vanhasen "ongelma" , hänen "poikkeavuutensa", on hänen suhteensa alkoholiin. Kun ei juo, on jotenkin outo. Raitis: hän siis yrittää olla jotenkin meitä muita parempi.

Raitis Vanhanen oli siis aika vaikea pala. Voiko raitis mies olla naisten perään? Juopon ja/tai siis ruuan kanssa valkoviiniä nautiskelevan kuuluukin olla. Raittiin miehen olisi pitänyt laulaa iltaisin virsiä ja harrastaa seksiä vain avioliitossa. Ei tässä perhearvot olleet syynissä, vaan suomalaisten vaikea suhde alkoholiin.

En tiedä onko Pressiklubissa keskustelleilla lapsia kun he kommentoivat Vanhasen nyt kerrottua yhtä perustetta erolle pääministerin tehtävistä. Minulla on. Olen ihan tulistunut: meitä entisiä ja nykyisiä poliitikkoja on, jotka rakastamme lapsiamme ja haluamme tehdä valintoja myös lastemme tarpeitten pohjalta.

Oma kammottava lukunsa oli keskustelu Martti Ahtisaaresta. Lupsakka savolaismies ei kelvannut tyhmälle SDP:lle mutta onneksi Suomi sai Nobel-palkitun - ja Ahtisaari arvoisensa uran.

Haloo, Martti Ahtisaari valittiin presidentiksi koska hän oli kosmopoliitti ja kokenut diplomaatti.  Ei hän mikään kansanmies koskaan ollut, vaikkakin ihan miellyttävä ihminen onkin.Ehkäpä juuri tuo paine tehdä hänestä jotain muuta - joka halu oli erityisen suuri Ahtisaaren kabinetissa - sai hänet empimään niin, että esivaalijuna ehti SDP:n asemalle ennenkuin se oli ohjattu sivuraiteelle.

Jussi Lähde arveli, ettei Suomessa tunnettu kansainvälisiä käytäntöjä, jotka Ahtisaari toi tullessaan virkaan. Tunnettiin toki. Ongelma oli, ettei Ahtisaari eikä hänen avustajakuntansa tuntenut Suomen valtiosääntöä ja sen muovaamaa suomalaista poliittista kulttuuria. Perustuslakia oli vielä kaiken lisäksi muutettu presidentin valtaoikeuksien ja vaalitavan osalta jo ennen Ahtisaarta.

Ahtisaaren loistava ominaisuus on notkeus ja tämä aivan SDP:n älynlahjoista huolimatta. Hän teki sitä mitä kohtaan tunsi intohimoa ja se toi hänelle sen mikä hänelle kuuluikin: Nobel-rauhanpalkinnon.

24.10.2011. 17:38

Vihaiset telttailijat ja eettinen kumous

Ei, kyseessä eivät ole camping-alueen huonosta palvelusta valittavat ulkomaiset tai kotimaiset turistit. Kyse on suuryritysten ahneutta ja finanssikapitalismia arvostelevasta globaaliksi levittäytyneestä kansalaisten liikehdinnästä. Niin Madridin kuin Barcelonan kaupunkiaukiot ovat täyttyneet monien muitten tavoin mielenosoittajista  jo toukokuusta alkaen. Wall Street on neljättä viikkoa protestien kourissa.

Sosiologi Bauman arvosteli vihaisia kansalaisia. Pelkkä kiukku ei riitä. Myös monet konservatiiviset kommentaattorit kritisoivat sitä, että mielenosoittajilta puuttuu hallituksille suunnatut selkeät ohjelmavaatimukset. Nyt jää kuitenkin olennainen asia huomaamatta!

Kyseessä on verkostautuva ja itseohjautuvat kansalaisten liikehdintä, jota ei johdeta mistään toimistosta käsin ja jolla ei ole yhtään valittua puhemiestä tai -naista. Ihmiset kokoontuvat yhteen koska heillä on sama huolenaihe ja samat unelmat: kyse on työstä ja rehellisestä yrittämisestä, tavallisesta ja turvallisesta elämästä. Tätä ei kuitenkaan ole tarjolla 99 prosentille koska 1 prosenttia pyörittää keinottelutaloutta, joka piilottaa tulonsa veroparatiiseihin ja vaatii hallituksilta yhä suurempia menoleikkauksia velkakriisin hoitamiseksi. Vaatimuksia on, ne vaihtelevat kaupungeittain mutta yhteistä on keinottelun suitsiminen ja tavallisen elämän tarpeet.

Hallituksilta on huono vaatia yhtään mitään. Ne ovat osa samaa ongelmaa. Suuryritysten johtajien palkat ja palkkiot liitelevät mielikuvituksellisissa sfääreissä. Poliitikkojen puheet panna niitä kuriin ovat jääneet puheiksi. Spekulatiivisella rahalla tehdään pikavoittoja eikä finanssikriisin ensimmäisestä vaiheesta 2008 ole saatu aikaiseksi rahan liikkeitä hidastavaa varainsiirtoveroa saati veroparatiisien avaamista.

Kapitalismikritiikki on edelleen ajankohtaista Manifesteissa toistetaan, etteivät ihmiset ole tavaroita. Marx jo varoitti, että henkilösuhteet muuttuvat yltiökapitalistisessa menossa markkinasuhteiksi. Ihmiset haluavat palauttaa talouden palvelemaan ihmisiä ja ihmisten tarpeita.

Voi olla, että joku rauhoittuu kun ihmisiä ei keräännykään tuhansittain toreille. Väärä luulo, kokoontuminen on kiinni klikkauksesta. Klikkaus ei kysy vuorokauden aikaa. Sen voi tehdä räntäsateessa. Eettinen vallankumous on alkanut ja tulee muuttamaan maailmaa.

19.10.2011. 18:33