Omistajuus ja riski

Finanssikriisin mainingeissa - tai seuraavaa myrskyaaltoa odotellessa - on aivan oikein käynnistynyt keskustelu riskienhallinnasta ja finanssimarkknoiden säätelystä. Nyt pitäisi kuitenkin ennen varsinaisia päätöksiä tehdä muutama perusasia selväksi. Ensinnäkin kenen asialla ollaan ts. omistajien vai asiakkaiden, toiseksi mitä tarvitaan toimivien ja luotettavien rahamarkkinoiden luomiseksi ja miten toteuteaan finanssimaailman globaali vastuu.

Pankkitoiminnan luotettavuuden kannalta on tärkeätä, että talletussuoja turvaa kansalaisten säästöt. Mutta raja on talletussuojassakin oltava. Ellei olisi, kyse olisi sijoitustoiminnasta, joka olisi riskitöntä. Samoin tavallisen ihmisen kannalta on tätkeätä, että luotonannossa pankkien osuus pysyy kohtuullisena, ts. ettei luoton saaminen vaikeudu kohtuuttomasti. Tässä on säätelyn ja asiakkaan etujen tasapaino tärkeä. OP-Pohjolan Reijo Karhinen kirjoitti tuoreessa asiakaslehdessä pelkkää asiaa. Jos pankkien vakavaraisuuden säätely vedetään liian kireälle, asiakkaat maksavat. Meillä erityisesti asuntovelalliset. Ja jos lainaa ottaneelle kansalaiselle käy huonosti syystä tai toisesta, velkojen sovittelun on toimittava.

Pankkien tukemisessa pitää siis olla kyse asiakkaan suojasta. Yhteiskunnan ei kuitenkaan pidä taata pankkien omistajien suojaa ottamalla kaikissa olosuhteissa pankkitoiminnan riskit kantaakseen. Tällaista on selvästi ilmassa ja tuntuu siltä, etteivät politikot ole valppaina. Kyllä pankkitoiminta voi mennä konkurssiin siinä missä muukin liiketoiminta ja silloin omistajat kärsivät - etenkin jos talletussuoja asiakkaille on kunnossa. Ongelma pankkitoiminnan konkurssimahdollisuudessa on liian suureksi paisuneet finanssitavaralot, monsterit. Ne ovat kuin musta aukko, jonne on tungettu tavanomaista pankkitoimintaa, investointi-laitoksia, uusia rahoitusinnovaatioita (jotka on kehitelty lainsäädännön kiertämiseksi), vakuutustoimintaa, papereiden ostamista ja myymistä jne.

Vireä taloudellinn toiminta edellyttää toimivia rahoitusmarkkinoita. Rahoitusmarkkinoiden ei kuitenkaan pidä olla yhteiskunnassa vapaamatkustajan asemassa. Siksi finanssitransaktiovero on tarpeellinen. Rahan liikkeitä on voitava verottaa siinä missä työtä, palveluja ja tavaratuotantoa. Veroparatiisi eivät myöskään voi kuulua tervehdytetyille finanssimarkkinoille.

Riskienhallinnan kiristäminen liiallisesti uhkaa erilaisten sijoitusmuotojen moninaisuutta. On hyvä, että vaikkapa eläkerahamme on sijoitettu monipuolisesti niin osakkeisiin, kiinteistöihin, raaka-aineisiin, korkoihin, valuuttoihin ja miksei johdannaisiinkin. Riskienhallinta on silloin siinä, miten salkkua hallitaan eikä siinä, millaisia rahoitusmarkkinoiden tuotteita sinne voidaan ottaa. Tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että tuotteet ovat läpinäkyviä ja luottoluokitukset asianmukaiset. Näinhän ei ole nyt.

Kun rahoitusmarkkinoilla on riittävästi informaatiota ja tuotteita voidaan tutkia monelta eri kantilta, ne pystyvät tarjoamaan rahoitusta hyvin monenlaisen yritystoiminnan tarpeisiin. Tämä takaa se, että talouden pyörät pysyvät hyvässä rasvassa. Se on myös rahoitusmarkkinoiden yksityisasiakkaiden etu.

Edellä olevasta yleisestä pitäisi ehdottomasti käydä yhteiskunnallista keskustelua yksityiskohtien ja esimerkkien kautta. Kyse on erilaisista intresseista ja niitten yhteesovittamisesta. Rahoitusmarkkinoiden itsesäätely on mahdottomuus mutta niin on myös rahoitusmarkkinoiden vangitseminenkin. Politiikassa tarvitaan nyt uusi retorinen vaihe. Eihän 1990-luvun pankkikriisinkään sylttytehdas ollut pankinjohtajissa saati johtokunnissa puhumattakaan lainaa saaneissa yksittäisissä ihmisissä. Kyse oli lainsäädännön kehittymättömyydestä, riskienhallinnan rajojen puutteesta, moraalikadosta, idänkaupasta ja sen romahduksesta, vahvan markan politiikan epäonnistumisesta ..

Viileä harkinta on nyt paikallaan, jossa mikään osapuoli ei sanele. Esimerkki ylilyönnistä oli Kaupthingin asiakkaiden ylisuojelu. Kyse ei ollut enää talletuksista, vaan sijoitustoiminnan riskien turvaamisesta. Tämä tarkoittaa, että politiikan on ryhdistäydyttävä. Kaikkea ei tarvitse pelastaa mutta toimivat rahamarkkinat kylläkin.

16.06.2010. 09:21