Hyvää Juhannusta kera Jussin ja Matin!
Virittäydyin Juhannustunnelmaan kuuntelemalla Jussi Björlingiä - kuten aina. "Till havs" levy on ollut aika kauan hyllyssäni. Nyt äkkäsin, että sama levy on myös cd-rom! En voi tajuta, etten ollut huomannut asiaa aiemmin.
Tein siis hienon aikamatkan Jussi Björlingin levytyssessioon, jossa hän yhtä poikkeusta lukuunottamatta lauloi ensimmäisellä otolla ruotsalaisia yksinlauluja. Tosin myös O helga natt - joulun tophitti edelleen - on levytetty kyseisessä sessiossa.
Minulle Juhannus ei ole juhannus, ellen ole kuunnellut Carl Sjöbergin Tonerna-levytystä. CD-romilla saatoin kuunnella orkesterin keskusteluja, katsella kuvia ja kuulla kun Jussi Björling sanoo:"Olemme valmiita, jos te olette". Äänitykset on tehty 1957 ja 1959, jolloin Björling oli huippukunnossa. Sen kuulee upeista fraseerauksista ja siitä miten pakottomasti hän liikkuu ylärekisterissä. Sibeliuksen Säv,säv susa- laulussa hän unohti yllättäen sanat. Toisessa otossa kuulee kuinka ennen "Hon skrek" on ihan aavistuksenomainen epävarmuus tekstin suhteen.
***
Sain myös palautetta sopivasti Juhannukseksi webbisivuiltani. Eräs turkulainen naishenkilö oli erittäin harmistunut siitä, etten ole mennyt sairaanhoitajan töihin jäätyäni pois eduskunnasta. Hän arveli, ettei työ maita minulle. En tiedä mistä purkaus, liekö syynä Matti Vanhasen hakeutuminen Perheyritysten liittoon. Ymmärrän enemmän kuin hyvin Matti Vanhasta.
Työ maittaa minulle erinomaisesti. Haluan tehdä koulutustani ja työkokemustani vastaavaa työtä. Siksi olen nyt päätoimittaja, kolumnisti, tutkija sekä hallituksen varapuheenjohtaja. Kerään toimeentulon lähteitä eri tahoilta mukaanlukien sopeutumiseläkkeen. Valmistuin sairaanhoitajaksi 1977, valtiotieteen maisteriksi 1989 ja valtiotieteen tohtoriksi 2004. Olen siis koulutukseltani sosiologi. Opiskelin myös kansantaloustiedettä. Siitä minulle oli hyötyä kun olin Suomen Pankin tilintarkastaja ja pankkivaltuuston jäsen tai ministerinä valtionvarainministeriössä. Nyt Suomi-yhtiössä.
***
Matti Vanhanen teki täsmälleen sen mikä on järkevää ja mahdollista. Yleensä ihmisillä on nimittäin halu mennä eteenpäin elämässään kuten myös urallaan, ts. hakea uusia haasteita. Pääministeritehtävien jälkeen jatkaminen kansanedustajana, josta Vanhasella on ihan riittävästi kokemusta, ei ole uusien haasteiden kanssa elämistä eikä eteenpäin menoa.
Politiikassa pitkään toimineilla ei ole Suomessa etua yhteiskunnan syvästä tuntemisesta. Politiikan kokemus on enemmän painolasti kuin etu. Se on nähty moneen kertaan. Oman puolueeni puoluesihteerikin kysyi mitä pahaa Liisa Hyssälä on tehnyt Kelalle kun hänet nimitettiin sen pääjohtajaksi. On johtamiskokemusta ja johtamiskokemusta. Missä tahanasa pikkuvirassa toimiminen on parempaa johtamiskokemusta kuin maan tai ministeriön johtaminen tai kansanedustajan työn tekeminen - joka muuten edellyttää delegoimista, resurssien hyödyntämistä, keskittymistä olennaiseen ja näkemään tulevia muutoksia puhuttamaan muuttumisesta.
Kun politiikko joutuu olemaan keskellä median valokiilaa hyvässä ja pahassa, julkisuus kuvittelee tuntevansa ja tietävänsä ihmisen kyvyt, tiedot ja taidot. Kun poliitikkojen haukkuminen siinä missä missienkin on kansanhuvia, kylkiäisenä tulee aliarvostaminen ja vähättely. Vaikka sosiaaliset verkostot ovat politiikassa toimivilla erinomaiset, eivät ne tuota työmahdollisuuksia odottamalla. Kilpailu eri eliiteissa on kovaa. Olisiko Matti Vanhasen pitänyt odotella, että hänelle tullaan tarjoamaan jotain kiinnostavaa? Karenssiaika edellyttää karenssijärjestelyjä. Eivät elämisen menot lopu tehtävien päättyessä. Sitäpaitsi pitkäaikainen arvuuttelu mitä Matti Vanhanen aikoo elämässään tehdä on juuri tirkistelevää läpivalaisua, joka syö miestä ja miksei naistakin. Yllätys oli, ettei Vanhanen viitsinyt tarjota tätä huvia medialle eikä kansalle. Minusta se oli päivän selvää
25.06.2010. 14:37
Kirjaudu |